– Sellainen asenne tuntuu yhdistävän Pirkanmaan eri kolkkia. On toimeenpanevaa voimaa, halua tehdä ja tarttua toimeen. Haluamme viedä asioita eteenpäin, mutta ei siksi, että se näyttäisi hienolta tai haluamme kiitosta – että siitä tehdään numeroo – vaan siksi, että haluamme, että asioita tapahtuu.

Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin metropolialue, jonka kehityksellä on merkitystä myös kansallisesti. Herää kysymys, olisiko siksi ihan paikallaankin tehdä tekemisistään vähän numeroa? Ottaa maakuntajohtajuutta näkyvämmin haltuun?

Rissanen arvioi, että Pirkanmaa on maakuntana ykkönen, koska Uusimaa kuitenkin on niin omanlaisensa, että sitä ei tavallaan voi verrata muihin maakuntiin.

Yhteistyökyky on Rissasen mukaan yksi Pirkanmaan ehdoton vahvuus. Asioita ratkotaan porukalla yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Se on myös Rissasen työssä antoisa asia.

– Juuri istuttiin Tampereen kaupungin, Kauppakamarin ja Business Tampereen kanssa alas ja mietittiin asioita valmiiksi syksyä varten. Läheisimmillä kollegoillani ei välttämättä ole sama logo käyntikortissa kuin minulla. Se on erityistä ja tosi hienoa.

Entä mikä Pirkanmaassa on maakuntajohtajalle tärkeintä henkilökohtaisesti?

– Sieluni koti on Pirkanmaalla – täällä näyttää siltä, miltä kotona näyttää. Koti ei tarkoita vain rakennusta, vaan myös esimerkiksi sitä, millaiset järvet ja metsät täällä on, itsensä vahvasti pirkanmaalaiseksi kokeva Rissanen kuvailee.

Rissanen, 41, on syntynyt Jurvassa, jossa perhe asui tovin isän opintojen vuoksi. Pirkanmaalla hän on kuitenkin kasvanut. Suurin osa lapsuudesta vierähti Pirkkalassa, mutta hän on asunut myös Vesilahdessa ja Tampereella. Maakunta on tullut perusteellisesti tutuksi paitsi työn puolesta myös siksi, että henkilökohtaisia yhteyksiä on moneen kuntaan ja kaupunkiin.

– Meillä on Ylöjärvellä taattani rakentama mökki, äitini puolelta suku on Ikaalisista. Puolisoni taas on viettänyt lapsuutensa Urjalassa ja hänen sukunsa on Ruovedeltä. Monessa paikassa on vietetty aikaa siksi, että siellä on tuttuja tai perhettä.

RUUT-MAARIA Rissanen esittelee itsensä yleensä Ruutiksi, läheiset kutsuvat häntä Rutuksi. Tovin Kansainvälisellä Punaisella ristillä Genevessä työskennellessään hän huomasi, että esimerkiksi espanjalaisille oli helpompaa lausua nimi kokonaan – Maaria tuli heiltä luontevasti.

– Lapsena tiesin, että olin vaikeuksissa, jos kuulin koko nimeni, hän virnistää.

Maakuntajohtajaksi Ruut Rissanen ei koskaan suunnitellut päätyvänsä, mutta ura eteni siihen hänelle itselleen luontaista, paikoin poukkoilevaakin polkua. Uran värikkyyttä kuvaa, että hän on työskennellyt niin Tiehallinnossa, Tampereen yliopistossa tutkijana kuin Tampereen Komediateatterissakin.

Rissasen lapsena ja nuorena tunteneille ei olisi aikoinaan tullut yllätyksenä, jos hän olisi hakeutunut muusikon opintoihin. Rissanen yllätti ja lähti opiskelemaan diplomi-insinööriksi.

– Matematiikka on ollut minulle aina helppoa ymmärtää ja hahmotan musiikkia samalla tavalla. Lukion loppuvaiheessa mietin, missä luovuutta tarvitaan eniten. Osasin ajatella aika fiksusti 18-vuotiaaksi, että sitä tarvitaan ehkä eniten siellä, mistä siitä ei ole ylitarjontaa.

– Insinööritieteitä pidetään rationaalisena ja suoraviivaisena, mitä se ei siis toki ole, mutta mielikuva on sellainen. Ajattelin, että siellä on enemmän tilausta luovuudelle ja pystyisin pelaamaan siellä niillä vahvuuksillani.

Rissanen kuitenkin koki, ettei päässyt rakennusalan diplomi-insinööriksi opiskellessa tuomaan esiin ja hyödyntämään luovuuttaan riittävästi. Siksi hän haki myös teatterimuusikon opintoihin ja suoritti samaan aikaan molemmat tutkinnot.

Vuonna 2014 hänet kalastettiin Tampereen yliopiston tutkijan pestistä Pirkanmaan liittoon liikennesuunnittelijaksi. Vuonna 2019 tehtävänkuva laajeni, kun hänestä tuli suunnittelujohtaja. Tehtävässä hänen roolinsa kasvoi aiempaa enemmän myös vaikuttamistyön suuntaan.

– Löysin siinä itseni, huomasin, että tähän on osaamista ja halua kehittyä. Kukaan ei saa yksinään asioita eteenpäin, vaan se tehdään verkostoissa – muodostetaan kantoja ja mietitään, miten kukakin toimii, jotta saadaan asioita eteenpäin. Kun sitten tuli mahdollisuus maakuntajohtajan tehtävään, jossa vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä on enemmän, se tuntui luontevalta.

Rissanen valittiin uudeksi maakuntajohtajaksi, kun hänen edeltäjänsä Anna-Mari Ahonen siirtyi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön virkaan.

JUURI nyt on käsillä tärkeät vaikuttamisen hetket, kun eduskuntavaalit ovat nurkan takana. Keväällä valmistuivat Pirkanmaan edunvalvontaryhmän – Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupunkiseudun, Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan yrittäjien ja Business Tampereen – yhteiset eduskuntavaalitavoitteet. Myös maakuntastrategia ja Pirkanmaan liiton organisaation strategiat on vastikään saatu uunista ulos.

– Minulla on aika turvallinen olo tässä eli todellakin tiedän, mitä asioita pitää viedä eteenpäin. Ei ole ainakaan mitään usvaisuutta sen suhteen, olemmeko samaa mieltä siitä, mihin suuntaan olemme menossa. Se on hyvä tilanne.

Pirkanmaan kärkiteemoina ovat osaaminen ja koulutus, uudistuva teollisuus, alueen vetovoimasta huolehtiminen ja Pirkanmaan rooli Suomen liikenteen solmukohtana.

– Tavoitteeni on viedä Pirkanmaan asiaa eteenpäin niin, että se näkyy oikealla tavalla tulevassa hallitusohjelmassa. Siinä, millaisia investointeja valtio tekee niin, että se vaikuttaa siihen, miten saamme houkuteltua tänne yrityksiä ja pidettyä elinkeinotoimintaa elinvoimaisena.

Esimerkiksi investoinnit liikennejärjestelmään, kuten teihin, lentoyhteyksiin ja päärataan, eivät ole pelkästään Pirkanmaata hyödyttäviä investointeja. Rissasen mukaan kaikki eivät välttämättä edes ole kaikkein tärkeimpiä juuri Pirkanmaalle, mutta äärettömän tärkeitä läpikulkevalle henkilö- ja tavaraliikenteelle.

Pirkanmaalle on Rissasen mukaan tärkeää huolehtia osaamisesta ja koulutuksesta kaikilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin. Maakunta on elinkeinorakenteeltaan varsin monialainen, joten monenlaisille osaajille on tarvetta. Vientiä Suomi tarvitse ja sitä täällä halutaan kasvattaa, Rissanen sanoo.

– Meillä on vahva teollinen perinne ja edelleen paljon valmistavaa ja konepajateollisuutta, jonka rinnalle on rakentunut esimerkiksi vahva siruosaaminen. Myös turvallisuusklusterilla on täällä pitkä perinne eli emme ole nyt vain jollain trendiaallon harjalla, kun puhumme puolustus- ja turvallisuusosaamisesta.

Toisaalta Pirkanmaan vahvuuksiksi voi Rissasen mukaan nostaa myös vireän kulttuurielämän. Kansainvälinen elokuvateollisuuskin on löytänyt Tampereen seudulle.

– Meillä on täällä tiivistä kaupunkiseutua, mutta myös maaseutua ja metsäsektoria. Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa – meillä on täällä ne kaikki ympäristöt, joissa lähteä ratkomaan Suomen haasteita. Jos me löydämme täällä vastauksia, niitä pystytään toivottavasti skaalaamaan myös kaikille muille, Rissanen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ruut-Maaria Rissanen toivoo, että keskustelussa maakuntien liittojen toiminnasta ei unohtuisi se, miksi liitot ovat olemassa.

MAAKUNTAJOHTAJANA Ruut-Maaria Rissanen huolehtii myös Pirkanmaan liitosta organisaationa. Rissasen mukaan siihen, millainen on hyvä ja toimiva maakuntaliitto, liittyy juuri nyt paljon odotuksia ja paineitakin. Tätä keskustelua varmasti käydään lähivuosina ja muutoksiakin ehkä nähdään, hän arvioi.

Kesäkuussa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) asetti selvityshenkilö Kari Häkämiehen valmistelemaan kokonaisarvion maakuntien liittojen roolista ja tehtävistä. Työn tavoitteena on tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja tehtävien järjestämiseksi muuttuneessa toimintaympäristössä.

Rissanen toivoo voivansa tuoda keskusteluun näkökulmaa siihen, miksi liitot ovat selvästi eri asia kuin esimerkiksi aluehallinto.

– Miksi meidän aluejaon kuuluukin olla erilainen – mikä on linkittyminen kuntiin, ja kuinka meidän olemassaolomme on jo yhdenlainen säästötoimi, koska teemme keskitetysti kuntien puolesta asioita, joita vaikkapa Pirkanmaan 23 kuntaa eivät voisi tehdä itsekseen. Että ei unohtuisi se, miksi me olemme olemassa.

Rissanen on valmis käymään keskustelua siitä, miten Pirkanmaan liitto olisi mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa ja alueen tarpeita palveleva organisaatio. Hän toivoo, että mahdollisten muutosten kärkenä olisi kuntien ja alueiden tukeminen, eikä esimerkiksi tavoite karsia hallinnon tasoja vain karsimisen vuoksi.

– Muutos itsessään ei ole mielestäni se tavoite, vaan se, että tekisimme mahdollisimman järkevästi ja vaikuttavasti asioita. Etsitään sitä järkevää roolia. Jos se sitten edellyttää muuttumista, niin sitten se tehdään. Ja voisihan meidän tehtävämme vaikka kasvaakin. Meillä on tässä organisaatiorakenne, jolla olisi kykyä ottaa enemmänkin aluekehittämisen tehtäviä.

JULKISEN talouden tilanne haastaa yhteisesti kaikkialla, myös Pirkanmaalla. Maakuntajohtaja kuitenkin nostaa Pirkanmaan suurimpien haasteiden joukkoon uskon tulevaisuuteen.

– Siinä me emme yhteiskuntana tällä hetkellä täysin onnistu, että pystyisimme luomaan kaikille sen tunteen, että tulevaisuudessa on toivoa.

Pirkanmaan liitto haluaa luoda toivoa muun muassa edistämällä työtä ja toimeliaisuutta.

– Jotta kaikilla olisi ajatus siitä, että täällä Pirkanmaalla on hyvä olla ja elää elämäänsä.

Pirkanmaalla työttömyysaste heikkeni toukokuussa muita maakuntia enemmän ja työttömyysaste oli 12,7 prosenttia. Maakunnan keskuskaupungissa Tampereella työttömyysprosentti oli 15,3.

Työttömyydestä ja siitä selviytymisestä puhuessa Pirkanmaan elinkeinorakenteen monialaisuus ei olekaan pelkästään hyvä juttu.

– Mikään yksi toimiala ei dominoi niin, että isot muutokset alalla johtaisivat heti siihen, että valtio rientää auttamaan. Olisi tärkeää muistaa, kun työttömyystilanne on vaikea, että myös kasvualueet ja vetovoimaiset alueet tarvitsevat sitä, että valtion kanssa pystytään ratkomaan tilannetta.

Rissanen nostaa esiin koulutuspoliittiset ratkaisut, joilla voisi saada nopeasti hyviä vaikutuksia tilanteeseen.

– Vaikkapa koulutuksen aloituspaikkojen määrä tai mahdollisuus aikuisiällä kouluttautua uuteen ammattiin tai täydennyskouluttautua ovat tärkeitä panostuksia tällaiselle alueelle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tappara vai Ilves? Se on vaarallinen kysymys, Ruut Rissanen nauraa.

MUSIIKILLA on Ruut Rissasen elämässä tärkeä rooli, vaikkei siitä ammattia tullutkaan. Hän kuvailee pitävänsä päätään kasassa musiikkiharrastuksella. Hän laulaa afrokuubalaista musiikkia esittävässä yhtyeessä nimeltään Ritmo Caliente.

Rissasen tärkeisiin harrastuksiin kuuluu myös kansalaisjärjestössä toimiminen. Hän on toiminut lapsesta saakka Suomen Punaisessa ristissä. Politiikkaan hän ei ole lähtenyt, koska koki jo nuorena kolmannen sektorin toiminnan olevan hänelle luontaisin tapa vaikuttaa.

Rissanen on ollut SPR:n hallituksen jäsen ja toimii yhä SPR:n Veripalvelun johtokunnassa.

– Tämä kaikki on täysin harrastuspohjalta – nämä eivät ole luottamustehtäviä, joista maksettaisiin matkakorvauksia enempää.

Kolmannen sektorin toiminta on ollut viime aikoina tapetilla erityisesti sote-järjestöjen Stea-avustusten leikkausten ja kriteerien rajausten myötä. Rissanen sanoo ymmärtävänsä ja pitävänsä järkevänäkin sitä, että taloudellisesti vaikeassa tilanteessa tarkastellaan eri toimintoja. Mikä on järkevää ja tehokasta.

– Samaan aikaan oma käsitykseni vapaaehtoisena ja myös kolmannella sektorilla hallinnossa päätöksentekijän roolissa ollessani on hyvin vahvasti se, että kolmannella sektorilla tehdään hyvin paljon todella vaikuttavaa työtä, jossa tuilla on merkityksensä.

Vapaaehtoistyön tekemisen tueksi tarvitaan rakenteita – työntekijöitä, jotka koordinoivat, järjestävät ja mahdollistavat vapaaehtoisten työn. Tällä reseptillä tuotetaan yleensä paljon hyötyä suhteessa siihen laitettuun rahamäärään, Rissanen katsoo. Jos kolmannen sektorin tuottamia tehtäviä siirrettäisiin esimerkiksi hyvinvointialueille, siitä tulisi yhteiskunnalle paljon kalliimpaa.

– Ymmärrän, että vaaditaan läpinäkyvyyttä ja sitä, että asioita tehdään järkevästi ja oikealla tavalla ja halutaan luoda selkeitä pelisääntöjä. Toivoisin kuitenkin harkintaa – että riittävällä tavalla ymmärretään, mitkä muutosten vaikutukset ovat. Nyt muutokset ovat olleet aika nopeita ja radikaaleja, ja siinä voi helposti käydä niin, että tehdään suurempia muutoksia kuin mikä olisi tarkoituksenmukaista.

Järjestöleikkaukset ovat kuuma peruna, joten päätetään haastattelu vielä tiukempaan kysymykseen. Siihen, jota Tampereella ei voi olla kysymättä. Tappara vai Ilves?

– Tämä on kamalan vaarallinen kysymys, Rissanen nauraa.

– En ole sitä salannut, että olen ehkä noin 10-vuotiaana valinnut Tapparan. En osaa kertoa miksi, mutta sitähän ei tunnetusti vaihdeta, kun kerran valitsee. Valinta on tehty ja se pitää.